Asianajaja, juristi, lakimies vai lupalakimies – juridiikan alan ammattilaisten nimikkeitä on monia, ja siksi niitä voi olla vaikeaa erottaa toisistaan. Tässä artikkelissa tarkastelemme asianajajan, juristin ja lupalakimiehen eroja ja yhtäläisyyksiä.
BOWA Legal on lakitoimisto, joka hoitaa samanlaisia toimeksiantoja kuin asianajotoimistot eli ajaa asiakkaiden asiaa oikeudessa sekä oikeudellisissa asioissa. Lue tarkemmin palveluistamme täältä! Asianajotoimiston ja lakiasiaintoimiston ero on se, että asianajotoimiston osakkaita voivat olla vain asianajajat. BOWA on juridiikan lisäksi erikoistunut talouteen, minkä vuoksi strategiamme on alusta asti ollut voida sitouttaa myös muita kuin asianajajia tiimiimme esimerkiksi osakkuudela. Tästä syystä BOWA ei ole asianajotoimisto
Arjessa lakitermit saattavat mennä sekaisin, mutta tämä ei yleensä ole ongelma. Meidän lakiasiaintoimistomme, kuten oikeusaputoimistot ja asianajotoimistot ovat täällä palvellakseen sinua samanlaisissa asioissa. Käsittelemme samankaltaisia toimeksiantoja ja noudatamme samanlaisia työtapoja, jotta voimme tarjota sinulle parhaan mahdollisen palvelun. Luvan saaneilla oikeudenkäyntiavustajilla ja asianajajilla on samanlaiset velvollisuudet, kuten salassapitovelvollisuus, ja pidämme hyvää tietoturvaa lakisääteisenä velvollisuutenamme. Meidän tehtävämme on tehdä oikeudellisista palveluista sinulle mahdollisimman vaivattomia ja tehokkaita.
Juristi ja lakimies
Juristi ja lakimies ovat synonyymejä henkilölle, joka on suorittanut oikeustieteen ylemmän korkeakoulututkinnon eli oikeustieteen maisterin tutkinnon (OTM). Oikeustieteen kandidaatti (OTK) on aikaisempi tutkintonimike samalle oikeustieteen ylemmällä korkeakoulututkinnolle. Nimi uudistettiin vuonna 2005 oikeustieteen maisteriksi. Saatat bongata siis vanhempien juristien ansioluetteloista OTM sijasta lyhenteen ”OTK”, sisällöltään koulutus on pitkälti sama.
Mitä asianajaja tekee?
Asianajaja, juristi ja lakimies tekevät lakitoimistossa tai asianajotoimistossa työskennellessään pitkälti samankaltaisia työtehtäviä. Juristi eli lakimies, joka ei ole asianajaja voi lisäksi toimia esimerkiksi yrityksen palkkalistoilla ns. inhouse-juristina tai valtion palveluksessa julkisena oikeusavustajana. Asianajaja voi työskennellä vain asianajotoimistossa.
Perinteisesti asianajaja on se, joka ajaa asiakkaansa asiaa oikeudessa. Nykyään samaa asianajotehtävää voi hoitaa asianajajan lisäksi myös luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja. Sen sijaan pelkästään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut eli lakimies eli juristi ei voi ajaa asiakkaan asiaa oikeudessa. Luvan saaminen edellyttää joko asianajotutkinnon suorittamista tai riittävää työkokemusta sekä muuta sopivuutta tehtäväään.
Vaikka me BOWA:lla emme ole asianajajia, kaikki juristimme ovat pääsääntöisesti suorittaneet asianajotutkinnon. Lue lisää meistä täältä!
Oikeusnotaari, notaari vai käräjänotaari?
Oikeusnotaari (ON) on oikeustieteen alempi korkeakoulututkinto. Sillä tarkoitetaan myös oikeustieteen opiskelijaa, joka on opinnoissaan edennyt maisterivaiheeseen, mutta ei vielä ole valmistunut oikeustieteen maisteriksi. Ennen vuotta 2005 oikeusnotaaria vastaava tutkinto oli nimeltään varanotaari (VN).
Käräjänotaarilla sen sijaan tarkoitetaan tuomioistuinharjoittelua eli auskultointia suorittavaa oikeustieteellisen ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanutta henkilöä. Eli juristi, joka harjoittelee käräjäoikeudessa tai hallinto-oikeudessa tuomarina olemista. Tuomioistuinharjoitteluun pääseminen edellyttää siis ylempää korkeakoulututkintoa (OTK/OTM). Käräjänotaari saa tuomioistuinharjoittelun lopuksi nimikkeen varatuomari (VT). Varatuomarin arvonimike on edellytys sille, että henkilö voi toimia tuomarina tuomioistuimessa.
Julkinen notaari on viranhaltija, joka voi allekirjoituksellaan vahvistaa asiakirjoja tai niistä tehtyjä kopioita. Julkinen notaari työskentelee yleensä Digi- ja väestötietovirastossa ja hänellä tulee olla ylempi oikeustieteen korkeakoulututkinto eli hänen on oltava oikeustieteen maisteri.
Mitä asianajaja tekee?
Asianajaja avustaa päämiestään ensisijaisesti oikeudenkäynneissä sekä muissa juridisissa tehtävissä. Asianajajan lisäksi luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja on pätevä avustamaan asiakasta oikeudenkäynneissä.
Miten valita asianajaja?
Kun valitset itsellesi asianajajaa, on tärkeää, että perehdyt juristin erityisosaamisaloihin ja valitset juuri omaan asiaasi sopivan lakimiehen. Oikeudenaloja on kymmeniä eikä kaikki juristit ole asiantuntijoita joka alalla. On parempi valita sellainen juristi, joka on erikoistunut muutamaan oikeudenalaan, silloin osaaminen on useimmiten vahvinta.
Kuka voi avustaa oikeudenkäynnissä? Lupalakimies ja asianajaja
Lain pääsäännön mukaan vain asianajaja, luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja tai julkinen oikeusavustaja saa avustaa asiakkaita oikeudenkäynneissä. Ennen vuotta 2013 kuka tahansa oikeustieteen ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö eli lakimies sai avustaa oikeudenkäynneissä. mutta nykyisin pelkkä oikeustieteen maisterin tutkinto ei enää riitä.
Säännöstä on muutamia poikkeuksia. Esimerkiksi asianosaiseen (eli oikeudenkäynnin osapuoleen) työ- tai virkasuhteessa oleva oikeustieteen maisteri voi avustaa oikeudenkäynneissä.
Oikeustieteelliset nimikkeet
- Oikeustieteen maisteri (OTM) = Ylemmän oikeustieteellisen korkeakoulututkinnon yliopistossa suorittanut henkilö eli juristi eli lakimies.
- Lakimies = juristi eli oikeustieteen maisterin loppututkinnon suorittanut henkilö.
- Juristi = lakimies eli oikeustieteen maisteri. Nimikkeiden juristi ja lakimies välillä ei siis ole eroa.
- Asianajaja = juristi / lakimies, joka on suorittanut täydennyskoulutuksena asianajajatutkinnon sekä on Suomen Asianajajaliiton jäsen, ja täyttää muut laissa asetetut kelpoisuusvaatimukset. Asianajaja saa avustaa oikeudenkäynnissä.
- Julkinen oikeusavustaja = Virkanimike oikeusaputoimistossa työskentelevälle lakimiehelle. Julkisen oikeusavustajan tulee olla oikeustieteen maisteri. Julkinen oikeusavustaja saa avustaa oikeudenkäynnissä.
- Lupalakimies = Luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja eli oikeustieteen maisteri, juristi / lakimies, jolla on riittävä perehtyneisyys oikeudenkäyntiasiamiehen ja -avustajan tehtävään. Lupalakimies voi olla osoittanut perehtyneisyytensä esimerkiksi suorittamalla Asianajajatutkinnon. Lupalakimies saa avustaa asiakkaitaan oikeudenkäynnissä. Lue täältä, milloin lakimies tarvitsee luvan toimia oikeudenkäyntiavustajana.
Mitä eroa on lupalakimiehellä ja asianajajalla?
Asianajaja on suojeltu ammattinimike
Nimikettä saa käyttää ainoastaan Suomen Asianajajaliiton jäseneksi hyväksytty asianajotoimistossa toimiva säädetyt kelpoisuusvaatimukset täyttävä henkilö. Kelpoisuusvaatimuksia ovat:
“Asianajajaksi voidaan hyväksyä 25 vuotta täyttänyt henkilö, joka:
1) on rehelliseksi tunnettu sekä muilta ominaisuuksiltaan ja elämäntavoiltaan sopiva harjoittamaan asianajajan tointa;
2) on suorittanut Suomessa oikeustieteen muun ylemmän korkeakoulututkinnon kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinnon, taikka on suorittanut oikeustieteen tutkinnon muualla kuin Suomessa ja saanut ulkomailla suoritettujen korkeakouluopintojen tuottamasta virkakelpoisuudesta annetun lain (1385/2015) mukaisen Opetushallituksen lopullisen päätöksen korkeakoulututkinnon rinnastamisesta Suomessa suoritettavaan oikeustieteen maisterin tutkintoon;
3) on saavuttanut asianajajan toimen harjoittamiseen tarvittavan taidon sekä sellaisen käytännöllisen kokemuksen kuin asianajajayhdistyksen säännöissä määrätään;
4) on suorittanut asianajotoiminnan säännöksiä ja hyvän asianajajatavan vaatimuksia koskevan tutkinnon (asianajajatutkinto); sekä
5) ei ole konkurssissa ja jonka toimintakelpoisuutta ei ole rajoitettu.”
Luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja vs asianajaja
Lupalakimies eli luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja on koulutukseltaan oikeustieteen maisteri eli juristi / lakimies, joka on osoittanut riittävää perehtyneisyyttä oikeudenkäyntiasiamiehen ja -avustajan tehtävään.
Riittävä perehtyneisyys voidaan osoittaa suorittamalla asianajajatutkinto, tuomioistuinharjoittelu tai toimimalla syyttäjänä vähintään vuoden ajan. Vaihtoehtoisesti perehtyneisyyttä voidaan osoittaa työskentelemällä vuoden ajan asianajotehtävissä, joihin kuuluu säännöllisesti oikeudenkäyntitehtävät, eli käytännössä työskentelemällä toisen erityiset kelpoisuusvaatimukset täyttävän lakimiehen rinnalla vuoden ajan valmistumisen jälkeen. Lisäedellytyksenä on, että henkilö on rehellinen ja ettei hän ole ilmeisen sopimaton oikeudenkäyntiasiamiehen ja -avustajan tehtävään.
Lupalakimiehistä sekä asianajajista pidetään julkista rekisteriä, joista voit katsoa, onko henkilöllä oikeudet toimia asiamiehenä tuomioistuimessa.
Valvonta
Asianajajia, lupalakimiehiä sekä julkisia oikeusavustajia valvoo Suomen Asianajajaliiton alaisuudessa toimiva Valvontalautakunta. Valvontalautakunnan tehtävänä on valvoa ja turvata oikeudellisten palveluiden laatua. Valvontalautakunnalle voi tehdä kantelun, mikäli on tyytymätön asianajajan tai lupalakimiehen toimintaan. Valvontalautakunnan valvonnasta on säädetty tarkemmin laissa asianajajista ja laissa luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista. Siten myös lupalakimiesten toimintaa valvotaan.
Asianajajia ja lupalakimiehiä koskee samat velvollisuudet ja vaatimukset esimerkiksi rehellisyydestä ja tunnollisuudesta asiakkaitaan ja tehtäviään kohtaan. Näiden velvollisuuksien noudattamista valvotaan tarkkaan ja niiden rikkomisesta voi seurata huomautus, varoitus, seuraamusmaksu tai jopa liitosta erottaminen taikka lupalakimiehen eli oikeudenkäyntiavustajan luvan peruuttaminen. Luvan saaneiden oikeudenkäyntiavustajien osalta seuraamusmaksusta ja luvan peruuttamisesta päättää oikeudenkäyntiavustajalautakunta.
Miten valita itselleen juristi tai asianajaja?
Kannattaa valita omaan oikeudelliseen asiaan juristi, joka on erikoistunut juuri siihen asiaan, jota oma asia koskee – tittelistä riippumatta. Esimerkiksi jos tarvitset apua verotusta koskevassa asiassa, kannattaa ottaa yhteyttä nimenomaan verotukseen erikoistuneeseen juristiin eli esimerkiksi Paulaan. Jos asia on sellainen, että se voi johtaa oikeudenkäyntiin, kannattaa jo alun perin olla yhteydessä riidanratkaisuun erikoistuneeseen juristiin eli esimerkiksi Matiakseen. Mikäli asiaa käsitellään oikeudessa, on juristilla oltava lupa toimia oikeudenkäyntiasiamiehenä. Muut lakimiehet eivät voi hoitaa asiaa myös tuomioistuimessa.
Työskenteleekö BOWA:lla asianajajia, lakimiehiä vai lupalakimiehiä?
BOWA on tietoisesti valinnut olla lakiasiaintoimisto eikä hakeutua Suomen Asianajajaliiton jäseneksi. Tästä johtuen juristimme eivät myöskään voi hakeutua Suomen Asianajajaliiton jäseniksi eli käyttää nimikettä asianajaja.
BOWA:n juristit ovat lähtökohtaisesti kaikki suorittaneet tai suorittavat asianajajatutkinnon täydennyskoulutuksena. Osakkaistamme sekä Paulalla että Matiaksella olisi työkokemuksen määrästä, ja jo suoritetun tutkinnon ansiosta, mahdollisuus hakea asianajan ammattinimikettä. BOWA haluaa tarjota asiakkailleen laajaa osaamista myös muilla kuin asianajajille perinteisissä tehtävissä, minkä vuoksi emme ole asianajajia.
Paula ja Matias ovatkin luvan saaneita oikeudenkäyntiavustajia eli lupalakimiehiä, koska BOWA ei ole asianajotoimisto. Paula ja Matias avustavat asiakkaita tuomioistuimissa. Molemmilla heistä on noin kymmenen vuoden kokemus oikeudenkäynneistä niin siviili- kuin rikosasioissakin. Lue lisää riidanratkaisupalveluistamme!
Nyt kun tiedät nimikkeiden erot, lue seuraavaksi, mistä tunnistat hyvän juristin. Tärkeintä on osata valita sopivin osaaja ratkaisemaan juuri sinun oikeudellisen ongelmasi – kukaan ei ole hyvä kaikilla oikeudenaloilla!
BOWA:n ammattitaitoiset juristit apunasi
Tiesithän, että voit varata asiantunteville juristeillemme maksuttoman aloituskartoituksen. Aloituskartoituksessa kartoitamme tilanteesi ja kerromme sinulle arviomme siitä, miten voimme auttaa asiassasi. Tapaaminen ei sido sinua mihinkään. Lakipalveluihimme pääset tutustumaan täältä.
