Kryptovaluuttojen ilmoittaminen

Paula Bock

Olen verotukseen erikoistunut juristi ja toimin BOWA:lla Managing Partnerina.

Vastuun­rajoitus­lauseke

BOWA Legal Oy ei vastaa artikkeleiden tai lakineuvojen puutteellisuuksista tai virheellisyyksistä.Näiden sivujen artikkelit ja lakineuvot ovat yleisiä oikeusohjeita, jotka eivät sovellu sellaisenaan käytettäväksi yksittäistapauksessa.Konsultoithan aina asiantuntijaa ennen toimenpiteisiin ryhtymistä.

Virtuaalivaluutat Suomessa

Virtuaalivaluuttojen verotusperiaatteet ovat muuttuneet viime vuosina merkittävästi oikeudenmukaisempaan ja yksinkertaisempaan suuntaan. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun KHO 2019:42 jälkeen siirryttiin virtuaalivaluuttojen luovutuksiin soveltamaan luovutusvoittoverotuksen säännöksiä. Bitcoin lienee virtuaalivaluutoista tunnetuin, mutta nykyään vaihdossa on myös useita muitakin virtuaalivaluuttoja, joihin kaikkiin sovelletaan samoja periaatteita.

Virtuaalivaluuttojen määritelmä on kaikille sama. Toukokuussa 2019 tuli voimaan laki virtuaalivaluuttojen tarjoajista, jonka mukaan virtuaalivaluutta on digitaalisessa muodossa olevaa arvoa:

  1. jota keskuspankki tai muu viranomainen ei ole laskenut liikkeeseen ja joka ei ole laillinen maksuväline,
  2. jota henkilö voi käyttää maksuvälineenä ja
  3. joka voidaan siirtää, tallentaa ja vaihtaa sähköisesti. 

Verotuksessa virtuaalivaluuttojen määritelmä ei ole ollut aina yhtä selvä ja vuosien saatossa verohallinto on määritellyt virtuaalivaluutat monella eri tavalla

Verohallinnon ohjeistus

Verotuksessa virtuaalivaluuttojen määritelmä on muuttunut vuosien saatossa melkoisesti. Verohallinto antoi 2013 ensimmäisen ohjeistuksensa virtuaalivaluutoista. Tuolloin virtuaalivaluuttoja pidettiin käyttäjien välisinä sopimuksina, ja näin ollen ne eivät olleet tuloverolain mukaisessa verotuksessa vähennyskelpoisia. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että virtuaalivaluuttojen vaihtamista viralliseen valuuttaan sovellettiin voittoihin pääomatulon verottamista koskevia säännöksiä (TVL 32 §).

Vuonna 2018 laaditun verohallinnon yhtenäistämisohjeen mukaan virtuaalivaluuttojen väliset vaihdot katsottiin veronalaisiksi luovutuksiksi, eikä niihin voitu soveltaa luovutusvoiton verotusta koskevia säännöksiä. Tällöin kaikkea vaihdantaa verotettiin, mutta tappioita valuuttojen luovutuksista ei voitu vähentää (TVL 32 §, TVL 110.2 §) Luovutuksina pidetään myös valuuttojen välisiä vaihtoja.

KHO 2019:42 muutti määritelmää

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu KHO 2019:42 muutti aikaisempaa oikeustilaan. Ratkaisun perusteella virtuaalivaluuttaa pidetään tuloverolain mukaisissa soveltamistilanteissa tuloverolain 45 §:n 1 momentissa tarkoitettuna omaisuutena, jolloin sen luovuttamiseen sovelletaan tuloverolain luovutusvoittoa koskevia säädöksiä.

Korkeimman hallinto-oikeuden päätös merkitsee sitä, että tuloverolain mukaisissa soveltamistilanteissa virtuaalivaluuttojen eri luovutustilanteisiin sovelletaan kaikkia muitakin tuloverolain luovutusvoittoa koskevia säädöksiä mukaan lukien luovutustappioiden vähentäminen (TVL 50 § 1 momentti) ja pienten luovutusvoittojen verovapaus (TVL 48 § 6 momentti).

Ratkaisun johdosta hankintameno- olettaman käyttäminen tuli myös mahdolliseksi. Tästä hyötyivät verovelvolliset, jotka olivat myyneet virtuaalivaluuttoja suurella voitolla verrattuna ostohintaan.

Esimerkki verojen laskemisesta

Anu on ostanut ja myynyt virtuaalivaluutta A:ta seuraavalla tavalla. Luovutusvoitto sekä tappio lasketaan vuosittain ja ilmoitetaan vuosi-ilmoituksella.

Verovuosi 2019:

  • 4.2019: Osto 1 BTC, 10 000euroa.
  • 10.2019 Myynti 0,5 BTC, 7000e, hankintahinta 5000 euroa (0,5*10 000e)
    • Luovutusvoitto 2000 euroa. (7000e-5000e)
  • 12.2019 Osto 0,5 BTC, 4000 euroa.

Vuoden lopussa Anulla on omistuksessa 1,0 BTC:tä, joista 0,5 kappaletta on hankittu hintaan 5000 euroa ja 0,5 kappaletta hintaan 4000 euroa. Anulla ei ole muita pääomatuloja, joten hän maksaa pääomatuloja luovutusvoitostaan seuraavasti:

  • 2000 euroa, josta maksetaan veroa 30 %, eli 600 euroa.

Verovuosi 2020:

  • 3.2020 Osto 1 BTC, 3000 euroa
  • 6.2020 Myynti 1,5 BTC, 4000 euroa. Hankintahinta (5000e + 4000e + 1500e= 10 500 euroa)
    • Luovutustappio 4000e – 10 500e= -6500 euroa.
  • Osto 0,5 BTC, 5000 euroa.

Vuoden lopussa Anulla on omistuksessa 1 kappale BTC:tä. Luovutustappiota kertyi verovuodelta 2020 6500 euroa. Anulla ei ole muita pääomatuloja, joten tappio ilmoitetaan vuosi- ilmoituksella ja se saadaan vähentää seuraavan vuoden verotuksessa.

Yhteenveto

  • Virtuaalivaluuttojen kaupoista syntyneet tappiot voidaan vähentää.
  • Voitoista tulee maksaa pääomatulon mukaiset verot.
  • Verot ja vähennykset ilmoitetaan vuosittain Omaverossa.
  • Lähtökohtana verojen laskemiseksi sovelletaan FIFO -käytäntöä, mutta hankintameno-olettaman käyttäminen on sallittua.
  • BOWA Legal auttaa sinua myös virtuaalivaluuttojen verotukseen liittyvissä kysymyksissä!

Kiinnostaako Sijoitusyhtiön perustaminen ja muut talousaiheet?

Virtuaalivaluutan verotuksen lisäksi käsittelemme monia muitakin talouteen liittyviä kiinnostavia teemoja! Kirjoitamme säännöllisesti olennaisista ja tärkeistä sijoittamiseen, yritystoimintaan ja verotukseen liittyvistä aiheista.  Jos pidit virtuaalivaluuttojen ilmoittaminen -artikkelistamme, ehkä sinua kiinnostaa myös seuraavat aiheet:

Kirjoitimme hiljattain myös syventävän artikkelisarjan asuntosijoittamisen perusteista. 

Tutustu muihin kirjoituksiin